Rakennustyömaiden kierrätyksen haasteet ovat voitettavissa – tavoitteet kuntoon jo tarjouspyyntövaiheessa

Kiertotalous ja vihreä siirtymä asettaa omanlaiset vaatimuksensa myös rakennustyömaille. Mitä kierrätysvelvotteita rakennushankkeeseen ryhtyvän eli rakennuttajan tai tilaajan pitäisi vaatia rakennuskohteen toteuttajalta? Entä mitkä ovat tämänhetkiset lain ja EU:n asettamat vaatimukset työmaiden jätteiden kierrätykselle? Kysymyksiin vastaa yli 20 vuotta korjausrakentamista ja sen kehittämistä harjoittaneen VENUE:n (Veljekset Nuutinen Oy) Timo Kankkunen.

Miksi materiaalikierrätys on tärkeää rakennustyömaalla?

Kiertotalouden keskeisenä ajatuksena on, että raaka-aineet ja materiaalit pysyvät pitkään käytössä. Näin materiaalien arvo säilyy paremmin ja haittavaikutukset ympäristölle vähenevät. Hienot ajatukset eivät vielä kuitenkaan siirry täysin käytäntöön. Kankkusen mukaan haasteita riittää toistaiseksi rakennustyömaiden lajittelun uusiokäytön parantamisessa:

– Jätemateriaalihan on aina raaka-ainetta johonkin muuhun käyttötarkoitukseen, mutta se ei ole kultaa – ainakaan tällä hetkellä. Pääasiallinen haaste on tällä hetkellä logistiikka, joka ei ole vielä erityisen tehokasta. Yhdestä rakennuskohteesta voi tulla jakeita aika paljon erilaisia ja eri määriä. Näiden saattaminen raaka-aineeksi voi olla pitkän polun takana.

Lajittelu on kuitenkin tehokkainta heti jätteentuottopaikalla eli rakennuskohteella. Kankkunen korostaa lähtötilanteen tärkeyttä:

– Rakennusmiehelle on käytännössä sama mihin sen jätteen tiputtaa. Siihen jätepalaan tartutaan joka tapauksessa ja kuljetetaan pois työkohteelta. Tässä kohtaa on tärkeää järjestää mahdollisuus jätteiden lajittelulle rakennustyömaalla, kun työkohteelta viedään jäte eteenpäin lajiteltavaksi. Kun erottelu tehdään heti rakennustyömaalla, se on helpoimmin järjestettävissä.

Haasteita voivat aiheuttaa rakennustyömaiden ahtaus ja jätejakeiden määrä. VENUE:llä ollaan onnistuttu jätteiden lajittelun sujuvoittamisessa ja kierrätysasteen parantamisessa, kuten Castreninkadun saneerauskohde esimerkkinä osoittaa.

EU:n jätedirektiivi ja Suomen lainsäädäntö luovat pohjan kierrätystavoitteille, mutta tavoitteista ollaan jäljessä

Rakennusjätteitä hyödynnetään jo nyt poltettavana jätteenä, mutta nykytavoitteiden keskiössä on jätteiden hyödyntäminen uusiokäytössä – poltto ei käy EU:n mukaan lainkaan. Kokonaistavoite on tällä hetkellä voimassaolevan EU:n jätedirektiivin mukaan 70 prosenttia kierrätykselle ja jätteen hyödyntämiselle rakennus- ja purkujätteiden osalta.

– Suomessa päästään tällä hetkellä ehkä noin 50 prosenttiin riippuen rakennuskohteesta. Rakennukset ja remontit kun ovat erilaisia. EU:n jätedirektiivin 70 prosentin tavoitehan on asetettu vuoteen 2020 mennessä eli pahasti ollaan jäljessä, Kankkunen kertoo ja jatkaa:

– EU:n jätehierarkiassahan tavoitteena on siirtää alimman hierarkiatason (kaatopaikkajäte) jätemääriä seuraavalle tasolle (polttaminen energiaksi) ja edelleen ylemmälle tasolle (uusiokäyttö tai uudelleenkäyttö). Tätä pyritään direktiivillä ohjaamaan, jotta myös rakennustyömailla jätteiden lajittelu ja uusikäyttö paranisi entisestään.

Kankkusen mukaan tavoitetta voisi edistää, kun rakennushankkeissa vaadittaisiin yhä enemmän jo tarjouspyyntövaiheessa jätejakeiden erittelyn (puu, metalli, seka) lisäksi jätteiden uusiokäyttöä.

– Hankkeissa voi olla nykyisellään velvoite rakennusjätteiden erittelylle, mutta tämä ei kerro lainkaan mitä jakeille tapahtuu jatkokäsittelyssä. Uusiokäyttöä ei juurikaan mainita, vaikka vaatimukset tulisi olla nimenomaan jätteiden uusiokäytölle. Pääpainohan EU:n tavoitteissa on juuri jätteiden uusiokäytössä, Kankkunen sanoo.

VENUE Eko 2.0 -järjestelmä avuksi rakennustyömaiden kierrätysasteen ja uusikäytön parantamiseen

Uusiokäytölle ei ole vielä kovin paljon tarjontaa kaikkien jakeiden osalta, mutta Kankkunen ei näe esteitä uusiokäytön kehittämiselle:

– Uusiokäytölle ei ole tällä hetkellä esteitä. Uusiokäyttöä hyödyntäviä toimijoita ei vaan ole kovin useita.

VENUE on kuitenkin kehittänyt oman Eko 2.0 -järjestelmän, jonka avulla rakennustyömaan kierrätysaste on helposti yli 70 prosenttia ja materiaaleille löydetään uusiokäyttöä.

– Pääsemme helposti rakennustyömaillamme yli 70 prosentin kierrätysasteeseen. Lisäksi järjestelmämme avulla esimerkiksi keittiöremonttikohteissamme purettava puumateriaali menee uusiokäyttöön maanviljelykseen sideaineeksi sekä tuulensuoja- ja rakennuslevyjen raaka-aineeksi.
Jätteiden muodostumista seurataan esimerkiksi punnitsemalla kaikki jäte jatkokäsittelyn yhteydessä.

– Näemme jatkuvasti järjestelmästämme ajantasaisen tilanteen jätteiden muodostumisesta ja jatkokäsittelyn tilanteesta, Kankkunen kertoo.

Tutustu lisää VENUE Eko 2.0 -järjestelmän esitteeseen.

Kierrätystavoitteet kuntoon rakennustyömailla – jo tarjouspyyntövaiheessa

Kankkusen mukaan on kaikkien etu, kun jätteiden kierrätystavotteista pidetään kiinni:

– On hyvä olla asian suhteen ajan tasalla. Kaikkien halu on varmasti, ettei luontoa tuhota kovalla hinnalla. Purettu rakennusmateriaali voi olla uutta materiaalia johonkin toiseen tuotteeseen. Nykyisellään kuitenkin rakennustyömaiden 70% kierrätysaste jää usein jo tarjouspyyntövaiheessa pienelle huomiolle. Tähän olisi syytä keskittyä, Kankkunen miettii.

Tulevaisuudessa jätedirektiivit ovat todennäköisesti myös tiukentumaan päin enemmän kuin keventymään.

Tutustu lisää VENUE Eko 2.0 -järjestelmään.